Kun kasvatit enkelin siivet

Tätä on erittäin vaikeaa hyväksyä. Emmy...tallin kaunein tamma on nyt poissa. En enää ikinä...liian voimakas sana, mutta hyväksyttävä se on. En tule enää koskaan näkemään Emmyn kauniita silmiä. Sen kiiltävää karvaa. En saa enää syliini Emmyn suloista turpaa. En enää tule tuntemaan Emmyn lämmintä hengitystä mun ihoa vasten. Nyt se on ohi. Ikuisesti. 

Loosing you makes me cry, but good memories make me smile.

Emmy, mulla on sulle monen monta sanaa sanottavana, mutta haluan sanoa sulle kiitos. Kiitos ihan kaikesta. Oot opettanu mua paljon. Sun selässäsi sain ensimmäisiä laukkaonnistumisen tunteita. Ensimmäisiä puomeja ratsastin selässäsi. Ensimmäiset kavaletit. Ensimmäinen "ilman satulaa" tunti. Oot saanu mut hymyilemään kun höriset kavereillesi. Saanu mut nauramaan sun hupsuudellasi.

Emmy, olit enimmäkseen rauhallinen tamma, mutta susta löytyi myös se moottori, jota käytit ennen opetusmestarin uraa. Liidit korkeiden esteiden yli. Olit täynnä tarmoa ja susta esteet oli mahtavia. Sen huomasin, kun veit minua 100/0 puomitunnilla. Riistäydyit raviin. Näinkö aloittelija olin selässäsi? Viimeksi kun selässäsi istuin, huomasin sinussa taivaallisen tasaisen ravin, ja kompastelevan käynnin. Olet niin monta askelta astunut, että nyt oli minun vuoroni antaa sinulle anteeksi epäonnistumisesi. Olit kuitenkin kestänyt monien aloittelijaratsastajien epätasaiset kädet ja epämiellyttävän pomppivan istunnan ravissa, kuten minun. Opin sinulta paljon istunnasta ja päättäväisyydestä.

Mutta nyt, nyt ansaitset unet. Unet jotka jatkuvat ikuisesti. Sinä olet palvellut meitä ihmisiä koko sydämestäsi. Olet ollut kärsivällinen aloittelija selässäsi. Antanut kaikkesi ammattilainen selässäsi. Emme voi olla kiitollisempia. 

Tänään, 29.8.13, kasvatit enkelin siivet. Lensit vihreille laitumille. Pääsit taas laukkaamaan terveillä jaloillasi ja nauttimaan jälleen. Lepää rauhassa rakas Emmy. Mun sydämessä on iso paikka sulle. Just niin, SULLE ♥









♥: Paula :'(